Tankilla, jatkoa
Seuraavan päivän käytin valmistautumiseen. Kunnon huuhtelun jälkeen meikkasin hieman ja laitoin blondiperuukin. Ajoin kaikki karvat kehostani ja rasvasin posliinin alapääni hyvin sekä sisältä että ulkoa. Sitten vaatteet. Mustat verkkostay-up sukat, pinkit stringit, keinonahkainen musta supertiukka minihame, jonka halkion käänsin tässä vaiheessa vielä sivulle. Ei se tosin silti juuri mitään pystynyt peittämään. Sitten isot irtosilikonit ja niiden päälle pinkit latexirintsikat, joiden keskiosat olin leikannut niin, että nännit olivat näkyvissä (jos vaikka herra haluaisi imeskellä). Niiden päälle lyhyt pinkki nahkajakku. Jalkoihin vedin pitkät piikkikorkoiset pinkit reisisaappaat ja ”Katri” oli valmis. Katsoin peilissä näkyvää, pinkkiin ihastunutta, blondia bimboa ja ajattelin että itse ainakin panisin. Laitoin vielä meikin räikeämmäksi ja varustelin laukkuni popella, liukkarilla sekä kotiavaimilla. Vastoin Pentin ohjeita laitoin kaiken peittävän nilkkapituisen nahkatakin, että uskaltaisin edes autolleni kävellä.
Lähdin ajamaan kohti Sipoota. Noin 10 kilometriä ennen määränpäätäni pysähdyin tien laitaan ja piilotin nahkatakin takakontin varapyöräkoteloon. Jatkoin ajamista ehkä viisi-kuusi kilometriä, kun autoni päätti sammua. Rullasin tien sivuun ja yritin uudelleen käyntiin, mutta kaikesta manaamisesta ja maanittelusta huolimatta auto ei käynnistynyt. Kirosin, sillä tätä en ollut ottanut huomioon. Nyt olin täällä keskellä ei-mitään huoran vaatteissa. Ei puhelinta mukana ja matkaa varmaan 4-5 kilometriä Pentin luo.
Tie oli kyllä ollut koko matkan autio muista autoista, joten päätin kävellä loppumatkan, toivoen että ketään ei tulisikaan ja näkisi huoran ahdinkoa. Aloin kävellä niillä helvetin piikkikoroilla tien sivulla, valmiina hyppäämään tieltä pensaiden kätköön, jos auton ääniä kuuluisi. Kirosin piikkikorkoja; ei olleet mukavat soratiellä kävellä. Mutta en kyllä päässyt kuin alle puoli kilometriä, kun metsätieltä asteli nuori mies (parikymppinen).
— ”Hajosko sun auto” kysyi tuo lihava poika.
Yritin kuulostaa mahdollisimman naiselta kun vastasin et ”Joo, se vaan sammu”.
Katselin peruukin alta kuinka poitsu tuijotti ahneesti reisiäni ja hamettani. Tottakai hän näki hameen halkiosta suoraan kuinka stay-upit loppuivat ja paljas iho jatkui aina stringin narulle saakka.
— ”Ootsä menos mihi; voinks mä jeesaa? Mullon tos iso traktori, mä voin viedä sut.” Hänen äänensä värisi.
Poika seisoi käsi collarin taskussa ja yritti selvästi peitellä seisomaan pyrkivää munaansa. Pojan t-paita oli aivan liian lyhyt ja mahan alaosa roikkui paljaana collarin päällä. Oikestaan tuon ikäiseks aika kivan näköinen.
— ”Voisitsä tosiaan heittää mut? Matkaa on varmaan max 5 kilsaa.”
— ”Joojoo” tuli innokas vastaus (hyvä ettei kuola lentänyt pojan suusta). ”Mun traktori on tuossa ihan lähellä, mennään sinne.”
Ja toden totta; traktori oli vain kahdenkymmenen metrin päässä puiden suojassa. Katsoin metallihirviötä. Se oli valtavan kokoinen. Tuonneko pitäisi näissä releissä kiivetä… Katsahdin poikaan ja hän nyökkäsi. Hän kiipesi johonkin askelmalle ja avasi oven, tuli alas ja sanoi että mun on mentävä ensin ja sitten hän pääsisi istuimelle.
Vedin hametta hieman ylemmäs vyötärölle että olisi kiipeäminen helpompaa. Saisipa siinä poitsukin samalla silmänruokaa… Nousin askelmille ja jalat levällään kiipesin hyttiin. Seisoin ovella ja kysyin että mihin menen. Poika katseli punaisena alhaalta ja sanoi että hytti on sen verran ahdas että ainoa paikka tosiasiassa olisi hänen sylissään. Jumalaut mikä jätkä. Oli varmasti tätä miettinyt vuosikaudet iltaisin runkatessaan itseään uneen. Ja nyt se tapahtuisi, sillä mä antaisin varmasti sen tapahtua. Koska olin jo kiimassa ja tää jätkä sai sen aikaan.
— ”Tottakai käy, kun vaan pääsen perille.”
Poika nousi hytin ovelle ja ahtautui sisään mahansa hieroessa selkääni ja tunsin heti kiihottuvani tilanteeseen nähden aivan liikaa; kullini yritti nousta täysseisokkiin stringin sisällä. Se teki selvän pullistuman hameeseeni ja toivoin että kundi ei näkisi sitä. Uskoin kuitenkin että olin hänen silmissään edelleen joku kaupungin bimbo.
Poika kävi istumaan kuskin pukille ja sanoi että tuu vaan istuun syliin, on kaikkein helpoin tapa ajaa tällä laitteella. Pojan ääni oli kuitenkin niin käheä, että tiesin hänenkin olevan valmista kamaa. Pyöräytin hameen halkion suoraan taaksepäin ja istuin pojan syliin. Asettelin jalkani siten että hän sai jalkansa polkimille. Tämä asento sai vakoni suoraan tiukasti vasten hänen pullistumaansa. Tunsin kuinka hänellä seisoi aivan kivikovana vasten paljasta persettäni.
Päästiin kuitenkin liikkelle. Poika hyppyytti minua oikein kunnolla jo kilometrin ajon jälkeen tunsin kuinka pakaravakoni kastui. Koneen meteliltä en kuullut mitään, mutta tiesin että poika oli lauennut housuihinsa. Olipas kiimainen nuori mies! Hieroin persettäni vasten pojan etumusta ja kyllä sieltä oli melkoinen lasti oli tullut; collareiden etumus oli aivan märkänä, kun tultiin Pentin pihaan.
Pentti oli jo tullut ovelle vastaan, verhoutuneena pelkkään kylpytakkiin. Huikkasin Pentille että autoni hajosi matkan varrelle ja tämä avulias nuorimies tarjosi kyydin perille. Pentti tervehti naapurin poikaa ja kysyi maistuisko olut. Poju katseli hieman nolona märkää collarin etumustaan, mutta päätti kuitenkin vastata ottavansa yhden. Etumustaan peitellen poika käveli sisään. Minä perässä heti kun olin kääntänyt hameeni halkion taas takaisin sivulle. Pentti saisi ottaa itse vakoni esille…
